Etsivä löytää - löytäjä paranee

Esimerkkejä yhdistelmähoidosta

Etsivä löytää - löytäjä paranee.

Menieren tauti

Etsivä löytää - löytäjä paranee

Menieren tauti (Morbus Meniere) on sisäkorvan sairaus, jolle ovat ominaisia huimauskohtaukset, pahoinvointi, oksentelu, korvan suhina sekä kuulon heikkeneminen. Sairauden syyksi mainitaan tavallisesti korvan simpukan sisällä olevan nestetilan paineen nousu.

Virallinen lääketiede diagnosoi tilan sairaudeksi, jota on pidettävä kurissa lääkkein. Oman kokemukseni perusteella puhuisin mieluummin poikkeustilasta, joka johtuu korvan alueen puutteellisesta hermotuksesta ja verenkierrosta. Käytäntö on moneen kertaan osoittanut, että kun vapauttaa nikamakäsittelyllä niskan lukkiumat ja lihaskovettumat niin, että pään hermotus ja verenkierto paranevat, potilas saattaa saada välittömän avun, jopa vuosiksi.

Toinen hyvä keino, jota voi käyttää joko itsenäisesti tai niskakäsittelyn ohella, on hypnoositerapia. Potilas opetetaan ohjaamaan eri tavoilla "kuuma, rentouttava ja vapauttava verivirta" niskan ja korvan alueelle. Kun potilas opettelee vielä kellohengityksen, rentoutumisen alkeet ja muutaman tehokkaan harjoitteen terveysjoogaa, hän oppii itse säätelemään sisäistä painettaan ja pitämään päänsä oireettomana.

Migreeni

Virallisesti migreenisäryn sanotaan johtuvan kohtauksen aikaisesta aivoverisuonten laajenemisesta ja tähän liittyvästä kemiallisen välittäjäaineen vapautumisesta. Johtuuko särky mainituista ilmiöistä vai ovatko ilmiöt vain seurausta jostakin muusta, siitä voi olla monta mieltä. Joka tapauksessa tärkeintä on päästä vaivasta eroon, ja jos ei halua elää lääkkeitten varassa, voi valita samansuuntaisen hoitoyhdistelmän kuin edellä olevassa Menieren taudissa. Niskan käsittely ja rentoutumistaidon lisääntymiseen johtavat toimet ovat miltei samat, samoin tulokset.

Hypnoosissa sen sijaan on käytettävissä useita menetelmiä, esimerkiksi vuosikymmeniä sitten Yhdysvalloissa tehokkaaksi havaittu täsmähoito. Siinä käytetään hyväksi tietoa, että migreenissä veri tungeksii aivoihin. Siispä syvään rentoutuneena opetellaan ohjaamaan veri pois aivoista. Yhä uudestaan kehitetään pään alueelle viileää, rauhallista, paineetonta tunnetta samalla, kun jalkaterät ja kädet kuumenevat ja pullistuvat punaisina, veren täyttäminä. Taipumus ehdollistetaan potilaan sisään niin, että aina kun hän tuntee sisäisen virityksensä lähestyvän migreenikohtausta, hän käynnistää vastareaktion ja välttää kohtauksen. Aikaa myöten alitajunta oppii - kuin opetettu koira - vahtimaan viritystilan muutoksia ja käynnistämään vastareaktion, ennen kuin henkilö edes tietää olevansa lähellä kohtausta.

Mainitun kaltaiset hypnoosissa oppimiset ja omien harjoitusten kautta oppimiset ovat juuri niitä hoitoja, joissa potilaat eivät tunne olevansa "lääkkeen ja puukon koekaniineja", kuten he sanovat. He ovat omalla toiminnallaan kasvattaneet itseluottamustaan ja löytäneet itsestään uusia ominaisuuksia. Tämän he kokevat usein jopa tärkeämmäksi kuin alkuperäisestä vaivasta eroon pääsemisen.

Unettomuus

Tilastojen mukaan noin kolme miljoonaa suomalaista kärsii unettomuudesta, joko ajoittain tai jatkuvasti. Noin 700 000 kokee unettomuuden selvästi häiritsevän työvirettä ja/tai elämänlaatua. Heistä noin 400 000 kääntyy ongelmassaan lääkärin puoleen, ja heistä taas 250 000 päätyy Kelan tilastojen mukaan unilääkkeiden käyttäjiksi.

Paradoksi on, että nukahtamisesta, maailman yksinkertaisimmasta asiasta, on kehittynyt maailman monisyisin ongelma. Lieneekö kahta ihmistä, joiden uniongelman taustalla on täsmälleen sama syy. Yhden syinä ovat lapsuuden kokemukset, toisen työpaineet, kolmas käy läpi avioeroaan, neljäs on huolissaan perheen talousvaikeuksista, ja niin edelleen. Kaikki nämä tuhannet ulkoiset tekijät tarrautuvat eri tavalla meidän tuhansiin erilaisiin persoonallisuuksiimme. Unettomuuden ilmetessä alamme pelätä oireen uusiutumista, sitten pelkäämme oireen jatkumista ja lopuksi pelkäämme jo itse pelkoa. Syntyy lukematon määrä eritaustaisia unihäiriöitä. Mutta onneksi on olemassa myös suuri määrä menetelmiä häiriöiden poistamiseksi.

Suosittu menetelmä on unilääke. Tässä yhteydessä emme kuitenkaan syvenny kemialliseen unettomuuden hoitoon, sillä unilääke harvoin ulottaa vaikutuksensa ongelman syihin, taustatekijöihin. Unilääke ei paranna, unilääke vain ohjailee ja hillitsee ongelmaa, lykkää ratkaisua tuonnemmaksi.

Kun tulet vastaanotolle, kartoitamme ensin unettomuuden mahdolliset taustatekijät: valvottaako sinua sairaus tai kipu, ovatko käyttämäsi lääkkeet sopivat, painaako työstressi, liittyykö unettomuus masennus- tai ahdistusoireisiin, mitä nautintoaineita käytät, millainen on iltarytmisi, ruokavaliosi, liikuntatottumuksesi, oletko opetellut mitään rentoutumismenetelmää, mitä tunteita kiihdyttäviä asioita liittyy ongelmaan (rakastuminen, avioero, taloudelliset vaikeudet, läheisen kuolema), onko ongelma pitkä- vai lyhytkestoinen ja niin edelleen.

Tärkeätä on myös tietää, onko sinulle kehittynyt valvomisen pelko. Vai vaivaako sinua päinvastainen pelko, pelkäät nukahtamista esimerkiksi jokaöisten painajaisten takia? Ehkä nukahdat helposti, mutta heräilet tämän tästä. Vai oletko sitä tyyppiä, joka herää liian aikaisin ja valvoo koko aamuyön?

Kun tilanteesi on kartoitettu, pääsemme yhdessä valitsemaan sinulle sopivaa hoitomuotoa. Hoitomuoto voi olla mikä tahansa seuraavista tai kahden tai useamman hoitomuodon yhdistelmä: