Etsivä löytää - löytäjä paranee

Kalevi Karmitsa
Saarijärvi
0400 753 138

Kiropraktiikka

Etsivä löytää - löytäjä paranee.

Kiropraktiikkaa vai kiropatiaa?

Potilaani kyselevät tämän tästä, olenko kiropraktikko vai kiropaatti, osteopaatti vai naprapaatti, jäsenkorjaaja vai kansanparantaja. Aikoinaan osasin vastata heidän kysymyksiinsä, mutta en enää. Syy löytyy seuraavasta:

1981 olin jäsenkorjaajan, kansanparantajan oppipoika. Kuitenkin kaipasin laajempaa tietämystä alasta, lisää tieteellisyyttä. Olinhan jo opiskellut yliopistossa muun muassa fysiologiaa, urheilulääketiedettä, anatomiaa ja kinesiologiaa, sekä valmistuttuani työskennellyt tutkimushommissa.

Mitäpä jos lähtisin opiskelemaan kiropraktiikkaa Yhdysvaltoihin? Tilasin esitteet Palmer College of Chiropracticista. Koulutus oli uskomattoman kallista. Kahden pienen lapsen isänä en uskaltanut lähteä. Tietoa kuitenkin kaipasin. Jos ei isä pääse tiedon luo, voihan tieto tulla isän luo, niin ajattelin.

Siispä tilasin Palmer Collegesta ison laatikollisen kiropraktiikan oppikirjoja. Kahlasin ne läpi. Kokeilin niiden mukaisia tutkimis- ja hoitomenetelmiä potilaisiini. Vertailin niitä jäsenkorjaajilta saamiini oppeihin. Omaksuin minulle sopivat menetelmät ja sitten - tietenkin - ostin ja tilasin ulkomailta lisää kirjoja, nyt osteopatiasta ja naprapatiasta. Taas sovelsin hoitoon, vertailin, hylkäsin ja hyväksyin.

Seuraavaksi kirjoja Norjasta, Ruotsista ja Australiasta.

Kymmenien kirjojen ja vuosien jälkeen en osaa sanoa olenko kiropaatti vai tieteellinen kansanparantaja. Itse olen nimittänyt itseäni vain terapeutiksi. Mutta onko tittelillä niin väliä, tärkeintähän on kuitenkin se, että potilaat saavat avun.

Yleisimmät vaivat, joihin hoito tehoaa:

Huimaus, migreeni (ks. yhdistelmähoito), päänsärky, silmien nykiminen, korvien soiminen, niskan virheasennot, niskasärky, nielemisvaikeudet, hartiasärky, olkasärky, käden liikuttamisvaikeudet, käden hermosärky, käsien puutuminen, kipu lapojen välissä ja siitä johtuvat rytmihäiriöt, kylkikivut, alaselän kivut, lantiosärky, noidannuoli, hermokivut jaloissa, jalkojen puutuminen, polvisärky, jalkaterän kivut, suonenveto.

Huomioita kiropraktisten hoitojen suosiosta: "Kyllä kansa tietää, mutta tietääkö virallinen taho?".

Huimaus

Huimaus on tasapainon menettämisen tunne, joka johtuu tasapainon säätelyä ohjaavan järjestelmän häiriöstä. Säätelyjärjestelmään kuuluvat sisäkorvan tasapainoelin, näköaisti ja keskushermosto, joka käsittelee ääreishermoston välittämää tietoa pään, vartalon ja raajojen asennoista.

Huimausta on kahdenlaista, korvaperäinen huimaus eli kiertohuimaus ja keskushermostoperäinen huimaus. Näistä korvaperäinen huimaus on huomattavasti yleisempi. Se on myös paljon helpommin hoidettavissa.

Korvaperäinen huimaus johtuu useimmiten robotisoituneesta elämästämme. Meistä on tullut tuijottajia. Emme käännä päätä luonnollisesti katseen mukana kuten metsän eläimet kääntävät. Päätä käännellessään ne samalla pitävät niskan notkeana. Me taas kovetamme niskan tuijottamalla. Tuijotamme kirjoitusta, tuijotamme televisiota, tuijotamme tietokonetta, tuijotamme tietä autoa ajaessamme ja lopulta niska jäykkänä tuijotamme uniamme.

Kun yläniska kovettuu, pään hermotus ja verenkierto vaikeutuvat. Korvan tasapainoelin on erityisen herkkä reagoimaan tähän muutokseen. Seurauksena ilmenee huimausta, joka pahimmillaan kehittyy Menieren taudiksi.

Onneksi tähän niska- ja korvaperäiseen huimaukseen löytyy apu niskanikamien huimauskäsittelystä. Olen käyttänyt käsittelyä menestyksellisesti satojen potilaiden hoidossa. Toimenpide on niin vaivaton ja paraneminen niin nopeaa, että menetelmää pitäisi soveltaa testauksenomaisesti kaikkiin huimauspotilaisiin jo ennen kuin heitä aletaan toimittaa aivokuvauksiin ym. kalliisiin tutkimuksiin.

Häiriöt kurkun toiminnassa

Kun kaularangan keskiosasta lähtevä hermotus häiriintyy, seurauksena saattaa olla palan tunne kurkussa, nielemisvaikeus tai äänihuulten poikkeava toiminta. Tavallisesti potilaalla on vain yksi mainituista häiriöistä, mutta joskus tilanne on niin paha, että kaikki mainitut häiriöt ilmenevät samanaikaisesti.

13-vuotias HH oli äitinsä kanssa kyläilemässä meillä. Kun ihmettelin HH:n poikkeavaa puhetta ja käyttäytymistä, äiti kertoi, että oireet olivat alkaneet pari viikkoa sitten. HH:n niska oli jäykistynyt, nieleminen oli vaikeutunut, puhe oli muuttunut katkeilevaksi ja joidenkin sanojen ääntäminen täysin mahdottomaksi. HH:ta oli käytetty erikoislääkäreillä, mutta vaivan syy ei ollut selvinnyt.

Vein HH:n hoitohuoneeseen ja tutkin hänen niskansa. Löysin nikamansiirtymän, niin pahan, että kaulan alueelle johtavat hermot olivat puristuksissa haitaten nielun ja äänihuulten toimintaa. Lisäksi HH:n oli mahdotonta pitää päätään normaali asennossa. Ihmettelin oliko hän pudonnut niskoilleen ennen vaivan ilmaantumista. Ei ollut. Ainoa, mitä hän muisti, oli koulussa tehty jekku. Kaverit halusivat testata hän niskavoimansa. Testaaja asetti hänet selkä seinää vasten, pani sormensa ristiin hänen niskaansa ja roikkui koko painollaan hänen niskansa varassa. Kun HH oli jännittänyt niskansa äärimmilleen, testaaja - kuten jekkuun kuuluu - päästi äkkiä otteensa, jolloin HH iski täysin voimin takaraivonsa takanaan olleeseen kiviseinään.

Itsekin jouduin HH:n ikäisenä saman tempun uhriksi. Vieläkin muistan sen kivun. Kuinka monta vammaa tällä tempulla on vuosien mittaan aiheutettu? Kuinka monen niskanikamat ovat jääneet huonoon asentoon? Kuinka moni kärsii samoista oireista kuin HH, ehkä sen verran lievemmistä, että ei edes älyä lähteä selvittämään syytä oireisiinsa? Onko joku saanut tempun seurauksena kallonsisäisen verenvuodon, jopa kuollut?

HH:lle kävi hyvin. Hänen vammansa oli sen verran tuore, että oli helppo asetella hänen niskanikamansa oikeaan järjestykseen. Puolen tunnin kuluttua hän nautti kahvipöydän antimia vaikeuksitta, ja hänen puheensa oli palannut normaaliksi.